Suomen lukuisat vaellusreitit tarjoavat matkailijalle elämyksiä toisensa perään ja mikä olisikaan rentouttavampi tapa viettää lomaa, kuin irtautua arjen kiireistä viettämällä muutama yö luonnon helmassa. Listasimme 5 upeaa vaelluskohdetta, jotka kannattaa ehdottomasti kokea!
Herajärven kierros
Itä-Suomen tunnetuin luontokohde eli Kolin kansallispuisto tarjoaa loistavat puitteet pitkälle vaellukselle. Kolin vaellusreitit pitävät sisällään jylhiä vaaroja ja perinteistä suomalaista metsämaisemaa. Kolin upeimmat maisemat avautuvat vaarojen huipuilta. Kolin pisin reitti, Herajärven kierros, sopii pituudeltaan ja haastavuudeltaan 3-5 päivän vaellukselle ja reitti on kuljettavissa vain sulan maan aikana. 35 km pituisen pohjoispään reitin ehtii kiertämään 3 päivässä, kun taas koko kierroksen (60 km) kiertämiseen kannattaa varata 4-5 päivää aikaa. Herajärven kierros on melko vaativa reitti, sillä reitillä on paljon korkeuseroja.
Herajärven kierroksella vaeltaja pääsee nauttimaan monipuolisista näkymistä, sillä matkan varrelle mahtuu niin perinteistä lehtomaisemaa, kallioisia näköalapaikkoja, kuin soiden läpi mutkittelevia pitkospuitakin. Reitin varrella reilusti tulentekopaikkoja ja yksi yö kannattaa ehdottomasti viettää leiriytymällä Rykiniemen hiekkarannoille. Reitin varrella on myös monia vaihtoehtoja yöpymiseen niin varaus- kuin autiotuvissakin. Reitin suosituimmat lähtöpisteet ovat Ukko-Koli, Jero, Kiviniemi ja Eteläpää. Suosittelemme aloittamaan reitin Ukko-Kolilta ja säästämään Suomen kuuluisimman kansallismaiseman ihailun Ukko-Kolin laelta vaelluksen viimeiseksi etapiksi – tämä maisema kruunaa koko reissun!
Pyhä-Luoston vaellusreitti
Vaellus Pyhä-Luoston kansallispuistossa vie matkaajan upeiden tunturimaisemien äärelle. Kansallispuisto ydin on Suomen eteläisin tunturijono, jonka maisemat vaihtelevat puuttomista tunturien huipuista syviin kuruihin. Alueelta löytyy myös jopa 400-vuotiasta metsää sekä mielenkiintoisia metsäsaamelaishistoriaan liittyviä nähtävyyksiä. 45 km pituinen Pyhä-Luoston vaellusreitti sopii 3-4 päivän vaellukselle ja talvisin reitti on mahdollista kulkea hiihtäen.
Reitin varrella on useita autio- ja vuokratupia sekä tulentekopaikkoja. Huttujärven rannalla sijaitsevasta vuokratuvasta löytyy myös sauna, joten se on oiva paikka viettää yksi yö. Reitin kohokohtia ovat Keski-Luoston ylitys kapeaa tunturinharjannetta pitkin, Ukko-Luoston näköalatasanne, Pyhätunturin tunturiketjun 5 huippua sekä Isokuru, joka on Suomen syvin tunturikuru.
Hetta-Pallas vaellusreitti
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on valittu toiselle sijalle World Travel & Tourism Councilin järjestämässä Matkakohde 2017 -kisassa – eikä ihme, sillä kansallispuiston monipuolisissa maisemissa riittää ihasteltavaa aina tunturimaisemista lehtometsiin ja niittyihin. Hetta-Pallas vaellusreitti on Pallas-Yllästunturin kansallispuiston suosituin pitkä vaellusreitti. Ruuhkasta ei täällä kuitenkaan tarvitse huolehtia, sillä tilaa riittää. Vaellusreitin pituus on 50 km ja se on kuljettavissa kesäaikaan. Tosin talvella Hetan ja Pallaksen välillä kulkee myös hiihtoreitti, jonka pituus on reittivalinnasta riippuen 53-60 km.
Reitin voi kulkea molempiin suuntiin ja tärkeimmät lähtöpisteet ovat Pallastunturin luontokeskus ja Hetan kirkonkylä. Vaellukselle on hyvä varata n. 4 päivää aikaa. Vaellusreitin varrella ihastuttavat muun muassa Ounastunturin Pyhäkeron mahtavat näkymät, Rouvivaaran tunturiylänkö, Pyhäkuru sekä Ounasjoen maisemat Lumikerolta. Myös tämän reitin varrelta löytyy reilusti tulenteko- ja yöpymispaikkoja.
Kilpisjärvi-Halti
Suomen korkeimman tunturin eli Haltin valloitus on monen vaeltajan bucket listillä. Käsivarren upeat erämaamaisemat hurmaavat kokeneenkin vaeltajan eikä maisemia ollenkaan huononna Norjan puolella siintävät vuoret. Käsivarren erämaa-alue on erinomainen vaelluskohde myös siitä syystä, että sen luonto on muuhun Suomeen verrattuna poikkeuksellinen ja alueella elää lajeja, joita ei muualta Suomesta löydy. Kilpisjärvi-Halti vaellus on n. 55 km pitkä/suunta ja aikaa koko vaellukselle (Kilpisjärveltä Haltille ja takaisin) on hyvä varata noin 8 päivää. Reitin lähtöpaikka on Kilpisjärvellä ja matkan varrella käydään myös Norjan puolella.
Matkan varrelta löytyy noin 10 kilometrin välein varaus- ja autiotupia yöpymiseen. Mielenkiintoisimpia nähtävyyksiä reitin varrella ovat muun muassa Saana, Annjalonjin jyrkät seinämät, Pihtsusköngäs-putous ja tietysti Haltin huiputus. Kilpisjärvi-Halti vaellus ei ole maaston puolesta kovin vaativa, mutta ei kuitenkaan sovi ihan aloittelijoille syrjäisen sijaintinsa ja pituutensa puolesta.
Lemmenjoen kultareitti
Lemmenjoen vaellus tarjoaa hienojen maisemien lisäksi poikkeuksellisen mielenkiintoista historiaa, sillä reitti kulkee keskeisten kulta-alueiden läpi ja matkan varrella on opastetauluja, jotka kertovat kullankaivuusta ja siihen liittyvästä historiasta. Reitin maisemat ovat vaihtelevia ja erityisen hienoja maisemia matkan varrella tarjoavat itse Lemmenjoki sekä Pellisenlaen avotunturi. Vaelluksella vaaditaan kovaa kuntoa heti alkumetreillä, kun reitti alkaa 6 kilometrin pituisella, Hengenahdistuksen mäeksi kutsutulla nousulla.
Lemmenjoen kultareitti (25 km) on kuljettavissa sulan maan aikaan ja vaellukselle kannattaa varata aikaa 2-3 päivää. Reitti lähtee Kultahaminasta, jonne pääsee joko venekuljetuksella Lemmenjokea pitkin tai vaihtoehtoisesti kultareitin voi yhdistää Jokivarren retkeilyreittiin ja lähteä liikenteeseen Njurgulahdesta, jolloin vaelluksen pituudeksi tulee n. 62 km. Tulenteko- ja yöpymispaikkoja on myös reitin varrella riittävästi.
Katso myös: Retkeily ja vaellus Suomessa – Vinkit ensikertalaiselle ja hanki puuttuvat varusteet Scandinavian Outdoorista.
Artikkeli sisältää mainoslinkkejä. Mainoslinkit on merkitty alleviivauksella tai keltaisella painikkeella.